Tarinan alku sijoittuu innostuneeseen ja innovatiiviseen ryhmään, joka kokoontui yhteen pohtimaan tapoja tuoda esiin tuoreita ideoita sekä niiden raakileita. Tämä ei ollut mikä tahansa ryhmä, vaan sellainen, jonka jäsenillä oli halu ajatella luovasti ja rohkeasti. Ryhmän keskuudessa syntyi ajatus jostain symbolisesta, sellaisesta, joka olisi yhtä aikaa historiallinen ja uusi – ja näin syntyi kipailu ja sen nimi Tervatynnyri.
Kuten Arto blogissaan mainitsee, Tervatynnyri ei ollut vain nimi, vaan sen takana piili syvempi merkitys. Ensimmäinen ajatus oli, että tarvittaisiin jotain täysin uutta – jotain, joka nostaisi esiin ideoita, ei niinkään valmiita yrityksiä. ”Ei pilata tätä yrittäjyydellä”, joku ryhmästä naurahti pilke silmäkulmassa, mutta ajatus jäi ilmaan: kyse ei ollut heti valmiista liiketoiminnasta, vaan lupaavien siementen kylvämisestä.
Tervatynnyrin symboliikka palasi 1800-luvun alkuun, aikaan, jolloin terva oli Kokkolan ylpeys ja tärkein vientituote. Terva kulki tynnyreissä pitkin maailman meriä, ja se oli elinehto monelle seudun asukkaalle. Nyt, yli vuosisata myöhemmin, haluttiin löytää nykyajan ”terva” – ne ideat, jotka olisivat yhtä arvokkaita ja merkityksellisiä kuin terva aikoinaan. Mitkä olisivat ne innovaatiot, jotka veisivät Keski-Pohjanmaan jälleen maailmankartalle?
Tynnyrillä itsellään oli myös syvempi symbolinen merkitys. Moni innovatiivinen ajatus Keski-Pohjanmaalla tuntui jäävän piiloon – ikään kuin ne olisi lukittu tynnyriin, josta ne eivät koskaan päässeet vapaaksi. Ajatuksena oli, että Tervatynnyrin kautta nämä ideat puhuttaisiin ulos tynnyristä ja saataisiin kuulumaan turuille ja toreille – kasvamaan ja kukoistamaan.
Tynnyriin liittyi myös eräänlainen viittaus Oulussa pidettävään Polar Bear Pitching -kilpailuun, jossa yritykset pitchaavat ideoitaan avannosta. Heitettiin ilmoille idea, että pitchaajat voisivat esittää ideansa ikään kuin kuumalla tervalla täytetystä tynnyristä – kuvaannollisesti murtaen ulos vanhasta ja esittäen uuden, raikkaan vision. Saattoipa terva myös kuvastaa yrittäjyyden tahmeaa polkua.
Alkuperäisessä logo-ideassa esiintyi myös höyheniä, niiden rooli on jäänyt vähän pimentoon, ehkä syystä. Vaikka höyhenet symboloivat kilpailuhenkeä, ei häviäjä villin lännen elokuvien tavoin haluttu kierittää tervassa ja höyhenissä. Toivottiin kilpailu, jossa jokainen esitettävä idea olisi jo voittaja. Ehkä höyhenet saattoivat symboloida ideoiden keveyttä, joka leijailisi tynnyristä ulos ja löytäisi uuden kotinsa.
Tässä tarinassa ei ole yhtä lähdettä, vaan kaikkien näiden kokonaisuutena muodostui kilpailun nimi – Tervatynnyri. Nimi, joka yhdistää alueen rikkaan historian ja nykypäivän luovan energian, tarjoten alustan uusille, rohkeille ideoille, jotka voivat kasvaa ja kehittyä ulos pienestä tynnyristä kohti maailman valloitusta
Jari Isohanni
Johtaja (opetus), Centria-ammattikorkeakoulu
Yksi Tervatynnyri-kilpailun perustajista
